Blogeista poimittua

Työnvälitys avautuu markkinoille

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogissa 05.12.2016

 

asiakaspalvelu_aula_05_web ”Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan, ja uudet maakunnat ostavat palvelut markkinoilta.” Näin uutisoi Helsingin Sanomat 13.11.2016. Jos nyt ei jollakin ihan aamukahvi mennyt väärään kurkkuun, niin varmaan uutisointi laittoi miettimään muutoksen merkitystä. Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelut siirtyvät maakuntahallintoon 1.1.2019 alkaen.

Sipilän hallitus on tehnyt muutamia tulevaan maakuntahallintoon liittyviä linjauksia TE-palveluiden osalta. Linjauksissa todetaan, että TE-palveluissa hyödynnetään järjestäjä-tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Työvoimapalveluiden tehostaminen toteutetaan laajentamalla yksityisten toimijoiden roolia palvelutuotannossa. Tällä luodaan pohjaa maakuntauudistuksen yhteydessä kasvupalveluksi integroitavalle yritys- ja TE-palvelujärjestelmälle ja siirtymiselle monituottajamalliin palvelutuotannossa.

 

Tällä hetkellä uudistuksen perusperiaate on markkinalähtöisyys eli tuottajien lähteminen samalta viivalta. Silloin palveluja tuottaisi julkisomisteinen yritys, yksityinen yritys ja yhdistys. Maakunta tuottaisi palveluja itse omana toimintana ja yhtiöitettynä vain silloin, kun todetaan markkinapuute eli suomeksi sanottuna alueella ei löydy palvelujen tuottajia. Maakunnan viranomaistehtäviksi jäisi vain merkittävän julkisen vallan käyttö.

asiakaspalvelu_aula_08_webMuutosta on perusteltu mm. sillä, että talouden ja työmarkkinoiden muutosvauhti pakottaa julkiset palvelujärjestelmät uudistumaan radikaalisti. Työmarkkinat, toimintaympäristö ja asiakkaiden palvelutarpeet ovat muuttuneet, joten nykyistä TE-toimistojen palvelumallia on varmaan syytä arvioida. TE-toimistojen henkilöstö on myös voimakkaasti vähentynyt viime vuosina.

Työvoimapalvelut ovat olleet vuosikymmenten saatossa hyvin usein muutosten pyörteissä. Pyrkimykset työttömyyden alentamiseen ja työllistymisen edistämiseen puhututtavat aina olkoon sitten lasku- kuin korkeasuhdanne. Jos jonkinlaista työllistämismallia ja -kokeilua on vuosien varrella polkaistu käyntiin. TE-toimistojen toimintaa kritisoidaan usein asioista, jotka tosiasiallisesti liittyvät työttömyysturvan saamisedellytyksiin. Täytyy muistaa, että tältä osin TE-toimiston virkamiehet toimeenpanevat vallitsevaa lainsäädäntöä. Työttömyysturvalaki säätelee yksityiskohtaisesti työttömyysturvan saamisedellytyksiä.

 

Maakuntauudistus ei tule muuttamaan asiakkaiden palvelutarpeita. Uudistus tavoittelee asiakaslähtöisempiä, vähemmän normitettuja ja vaikuttavia palveluja asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Alueellisten erityispiirteiden ja toimintaympäristön huomioon ottaminen parantuu, koska päätöksenteko tulee maakuntiin palvelujen järjestämisvelvoitteen kautta. Maakuntalakiluonnoksen perusteella järjestämisvastuussa olevan on selvitettävä mitä palveluja maakunnassa tai alueella tarvitaan ja miten ne toteutetaan. Alueen menestymisen ja kehittymisen kannalta jatkossakin lienee tärkeää se, että osaavaa työvoimaa on saatavilla ja rakenteellinen työttömyys ei halvaannuta työmarkkinoita.

asiakaspalvelu_info_02_webMaakuntahallinto avaa uusia mahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujen kehittämiseen. Tulevien vuosien yksi haasteellisimmista ongelmista tulee olemaan voimakkaasti kasvaneen pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttäminen. Pitkittynyt työttömyys tuo tarpeen yhteensovittaa asiakaslähtöisiä terveys-, sosiaali- ja työvoimapalveluja. Sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja. Pitkään työttömänä olleiden osalta palvelujen integraatio avaa erilaisia mahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen. Ja siitäkin tulevaisuudessa vastaa maakuntahallinto.

Julkiselle taloudelle koituu selvää säästöä, jos työttömien työttömyysjaksot lyhenevät. Kun palvelut avataan markkinoille, niin se tulee lisäämään asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia ja tuo toivottavasti uusia palveluinnovaatioita. Asiakkaat hakeutuvat sellaisten tuottajien palveluihin, joista on hyviä tuloksia. Todennäköisesti palvelun järjestäjä, maakunta, maksaakin palvelun tuottajalle pääosin tuloksista, työllistymisratkaisuista, jolloin vaikuttavuus ja kustannustehokkuus ovat hankintojen peruskriteereitä. Palvelumarkkinat rakentunevat eri alueilla eri tahdissa, joten jonkinlaiset siirtymäajat ovat tarpeen.

 

Jari Aaltonen
Johtava asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus